Erilainen maasto

Moona tuli ulos tallista ja katsoi ympärilleen. Aurinko paistoi, maa oli liukkaan jään peitossa ja joka puolelta kuului lintujen laulua. 

"Taitaa olla kesä tulossa!" Moona hihkaisi innoissaan.

"Nyt on helmikuu" Aleksi vastasi tylsistyneen kuuloisena.

"Periaatteessa maaliskuu" Moona sanoi vielä ja jatkoi matkaansa tarhoja kohti. Nyt on täydellinen sää mennä maastoon -jos ei liukkauta lasketa. 

"Appuuuu!" Moona huuteli tarhan laidalta. 

"Sais tulla ees vähän lähemmäs, liukastun matkalla kuitenkin" Moona ajatteli ja katsoi kauimmassa tarhan kulmassa siintävää tammaa. Lopulta Moona meni hakemaan Apun, sillä tämä ei viitsinyt ottaa askeltakaan helpottaakseen Moonaa.

  "Heippa Aleksi, jos kummastakaan ei kuulu puoleentoista tuntiin tuu kattoon matkan varrella olevat ojat." Moona sanoi istuessaan Apun selässä ja virnisti.

"Sun tasapainos varmaan pettää ekan viiden metrin aikana kun kerran ilman satulaa meet, niin riittää varmaan että tuun tutkiin kentän edustan." Aleksi sanoi myös virne naamalla ennen kuin katosi talliin. Moona jatkoi Apun selässä matkaansa kohti maastotietä metsään.

"Onneksi tää metsäpolku on sentään aurattu" Moona sanoi Apulle, joka käveli korvat höröllä ja tarkkaili vähän väliä ympärilleen. 

"Näätkö sä mörköjä tai jotain?" Moona kysyi ääneen, ja katsoi myös ympärilleen, mutta ei siellä mitään ollut. 

  Puolen tunnin kuluttua tuli kohta, jossa pitäisi ylittää pieni autotie.

"Ptruu tyttö, tuolta taitaa tulla auto" Moona sanoi ja pysäytti Apun. Se ei ollut auto, vaan hiekoitus traktori.

"Voi pahus" Moona huokaisi ja katsoi Appua joka ei ennen ole ollut traktorin lähelläkään. Appu näytti pikkuhiljaa enemmän hermostuneemmalle kun traktori ajoi lähemmäs. 

"Ptruu rauhaa vaan tyttö, ei se sua syö" Moona sanoi ja yritti rauhoitella Appua, mutta se ei tehonnut, sillä sekunnin murto-osan päästä Appu oli hypähtänyt sivuun, kääntynyt takaisin päin ja Moona lentänyt viereiseen ojaan.

"Appu!" Moona sanoi ja nousi ylös samalla kun kaivoi puhelimen taskustaan.

"Aleksi! Mee sinne perus metsälenkille vastaan riimunnarun kaa, Appu tulee sieltä takasin kotio." Moona väkersi litimärkänä.

"Ai päätit sitten tippua kuitenkin vai?" Aleksi sanoi ja naurahti. "Joo meen sitä vastaan, kävele sä sen sijaan vaikka tallille kans" Aleksi sanoi vielä ennen kuin löi luurin korvaan.

  Muutaman (kymmenen) minuutin päästä Aleksi näki metsästä kävelevän kiukkuisen mörön -tai niin sitä ainakin luulisi jos ei Moonaa tuntisi. 

"Tein kuumaa kaakaoo" Aleksi huikkasi ja meni itsekin takaisin talliin.